Historia

Yhdistyksen alkuvaiheita

Vuonna 1886 perustettiin Turun kuuromykkäinyhdistys. Perustajana oli kuuromykkäinopettaja D. F. Hirn. Kuurojen yhdistystoiminta käynnistyi Turussa.

Myöhemmin 1890-luvulla Helsingissä asuvat kuurot päättivät perustaa yhdistyksen kotikaupunkiinsa, koska Helsinkiin oli muuttanut paljon kuuromykkiä maaseudulta. He elivät oman onnensa nojassa, koska kuulevat eivät ymmärtäneet heidän viittomiaan. Missä he voisivat tavata kohtalotovereita?

Helsingissä asuvalla valtioneuvoksetar Julia Stadiuksella oli kuuromykkä poika, Walter Stadius. Stadiuksen kotona kokoontuva kantajoukko päätti perustaa yhdistyksen kuuromykkiä varten.

Perustamisessa tarvittiin kuulevien apua. D. F. Hirnin ja hänen puolisonsa Marian poikaa Julius Hirniä pyydettiin avuksi. Julius Hirn oli Nya Pressenin toimittaja, ja hänen molemmat vanhemmat olivat kuuroja. Julius epäröi ensin, koska hänen oma työnsä lehdessä vaati paljon aikaa. Kuuromykkä kuvanveistäjä Albert Tallroth tuli Turusta Helsinkiin tapaamaan Hirniä ja puhumaan  toimittajalle Hirnille yhdistyksen perustamisesta. Yhdistyksen perustamistoimenpiteet käynnistyivät 10.2.1895 Unioninkatu 20:n kahvilassa. Perustamiskokouksessa olivat läsnä toimittaja Julius Hirn, aistivialliskoulujen tarkastaja V. Forsius, kuvanveistäjä Albert Tallroth, kivipiirtäjä Axel Nordstedt, herrat Walter Stadius, Julius Karlsson, Hjalmar Westling, J. Hasselman, rouva A. Hasselman sekä neiti Maria Sandelin. Nämä kymmenen henkilöä olivat Helsingin kuuromykkäinyhdistyksen perustajia.

Sanomalehti-ilmoituksella 17.2.1895 kutsuttiin kaupungin kuuromykät ja asiasta kiinnostuneet kokoukseen kansakoululle Kasarmikatu 21:een keskustelemaan yhdistykseen liittyvistä kysymyksistä. Kokouksessa oli läsnä noin 50 kuuromykkää.

Tässä kokouksessa hyväksyttiin yksimielisesti päätös kuuromykkäinyhdistyksen perustamisesta ja valittiin perustava johtokunta: aistivialliskoulujen tarkastaja V. Forsius, valtioneuvoksetar J. Stadius, kuvanveistäjä A. Tallroth, kivipiirtäjä A. Nordstedt, herra W. Stadius, rouva Hulda Westling ja neiti Maria Sandelin.

Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti toimittaja J. Hirn. Johtokunta laati sääntöehdotuksen, joka hyväksyttiin kokouksessa 10.3.1895. Yhdistyksen nimeksi päätettiin Helsingin Kuuromykkäinyhdistys – Helsingfors Dövstumförening. Säännöt vahvistettiin 7.8.1895.

Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 15.9.1895, jossa valittiin varsinainen johtokunta. Puheenjohtajaksi tuli J. Hirn, varapuheenjohtajaksi A. Tallroth, sihteeriksi J. Stadius ja rahastonhoitajaksi W. Stadius. Muut johtokunnan jäsenet olivat Hj. Westling, V. Forsius ja A. Nordstedt.

Alkuvaiheessa yhdistyksellä ei ollut omaa kokoontumispaikkaa. Ongelmassa käännyttiin Helsingin kaupungin puoleen. Kokoontumispaikaksi saatiin Kasarmikatu 21 kansakoulun tilat muutamiksi tunneiksi sunnuntai – iltapäivisin. Myöhemmin kokoonnuttiin toisessa paikassa.

Yhdistyksen tiloissa annettiin kuuroille opetusta. Opettajina toimivat kuulevat, jotka hallitsivat viittomakielen. Tosin kuulevien viittomakielen taito vaihteli. Kuurot saivat opetusta mm. suomenkielessä ja sen oikeinkirjoituksessa.

Yhdistyksen toiminnan ensimmäiset vuodet olivat suuntaa antavia, mutta raskaita. Oli taloudellisia vaikeuksia ja sopivan kokoontumispaikan puute. Kaikki olivat kuitenkin toiminnassa mukana antaumuksella. Helsingin Kuuromykkien parissa työskentelevät totesivat erityisen ilokseen keskuudessaan vallitsevan yhteenkuuluvaisuuden tunteen.

Kuuromykillä ei ollut aluksi mahdollisuutta saada viittomakielisiä jumalanpalveluksia. Turun kuuromykkäinkoulun johtaja, pastori A. E. Nordman kävi muutaman kerran vuodessa Helsingissä ja järjesti jumalanpalveluksia ehtoollisviettoineen kuuromykille. Kuuromykät toivoivat omaa pappia, mutta toivomus täyttyi vasta vuonna 1908.

Yhdistyksen toiminta oli aktiivista: oli esitelmöitsijöitä, järjestettiin opetusta, juhlatilaisuuksia, jumalanpalveluksia, näytelmiä, ompelukerhotoimintaa. Vuonna 1901 D. F. Hirn perusti lastentarhan alle kouluikäisille kuuromykkälapsille. Lapset saivat olla omassa viittomakielisessä ympäristössään. Toiminta jatkui vaikeissa olosuhteissa vuoteen 1918 asti, jolloin elintarvikepulan ja kalliiden aikojen takia lastentarha oli suljettava.

Yhdistyksen toiminta Liisankadulla

Vuonna 1929 yhdistys sai oman huoneiston Liisankadulta, jossa kuuromykät saivat kokoontua. Tilat olivat ahkerassa käytössä lähes 60 vuotta. Yhdistyksen tiloissa on ollut erilaista kurssitoimintaa yhteistyössä mm. Arbiksen ja Kuurojen Liiton kanssa.

Yhdistyksen jäsenet ovat aktiivisesti osallistuneet erilaisiin tilaisuuksiin. Aiheina ovat olleet mm. suomen- ja ruotsinkieltä viittomakielellä. Lisäksi on ollut kursseja ja luentoja: puheterapiaa, pantomiimia, valokuvausta, kansantanhua, teatteria, rytmiliikuntaa, ruokataloutta. Opettajina ovat toimineet kuulevat sekä kuurot. Esitelmöitsijöinä ovat olleet rehtori Uno Stadius, tohtori Elin Elmgren, professori G. Johan Ramstedt, maisteri Yrjö Karilas ja monet muut.

Viittomakieliset kuoro-, laulu- ja lausuntaesitykset ovat kuuluneet kiinteästi yhdistyksen juhlien, illanviettojen ja muiden tilaisuuksien ohjelmaan. Samoin näytelmät, pantomiimit ja sketsit. Yhdistys on osallistunut Kuurojen Liiton järjestämiin kulttuuripäiviin, joihin on myös kokoontunut kuuroja eri puolilta Suomea esittämään taitojaan.

Yhdistyksen jäsenet ovat esiintyneet ulkomailla ja menestyneet hyvin kansainvälisissä kilpailuissa. Nuorissa on kasvamassa uusi sukupolvi, joka on innostunut erilaisista uusista kulttuurimuodoista.

Liisankadun tilat kävivät pieniksi ja epäkäytännöllisiksi. Yhdistys päätti ostaa uudet tilat Valkeasta Talosta, jossa sijaitsee Kuurojen Liitto ja muita kuulovammaisjärjestöjä. Yhdistys muutti Ilkantie 4:ään Pohjois-Haagaan syksyllä 1987.

Helsingin Kuurojen Yhdistyksessä tapahtuu

Yhdistyksen 100-vuotisjuhlaa vietettiin 12.2.1995, Suomen ensimmäisen kuuron kuuromykkäinopettajan Carl Oskar Malmin syntymäpäivänä. Kuurojen parissa arvostettu Malm perusti Porvooseen Suomen ensimmäisen kuurojen viittomakielisen koulun.

Helsingin Kuurojen Yhdistys osti oman talon, ja muutti siihen 30.4.2000. Talon nimi on Villa Rurik ja sijaitsee Kulosaaressa. 956 neliöisen tontilla sijaitsee uljas historiallinen 485 neliön kokoinen kolmikerroksinen talo.

Yhdistyksessä toimii mm. Bridgekerho, Naistenkerho,  Seniorikerho,, sekä muut harrastusryhmät.

Kevät- ja syyskaudella joka torstai-ilta yhdistys on auki jäsenille ja vieraille. Kerran kuukaudessa on tiedotusilta. Lisäksi yhdistyksessä pidetään erilaisia tapahtumia, tilaisuuksia, kokouksia ja esitelmiä. Luennoitsijat ovat olleet kuulevia tai kuuroja sekä Kuurojen Liiton työntekijöitä ja ulkopuolisia asiantuntijoita.

Tämän päivän ja tulevaisuuden tavoitteet

Yhdistykselle on tärkeää viittomakielen aseman parantaminen, tasavertaisten etujen saaminen yhteiskunnassa eli palvelua viittomakielellä. Yhdistyksen toiminta on tärkeää kuurolle, joka haluaa tavata omassa kieliympäristössään toisia kuuroja.

Yhdistys pyrkii edistämään toimintaansa, viittomakielen tunnetuksi tekemistä, kuurojen kulttuuria ja valvomaan kuurojen etuja. Edunvalvonta liittyykin kiinteästi yhdistyksen toimintaan.